Yrityksellä on vastuu myös pakkauksista

Pakkausten tuottajia ovat tuotteidensa pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat. Yritys voi siirtää pakkaustensa lakisääteisen tuottajavastuun tuottajayhteisölle.

Yrityksellä on vastuu myös pakkauksista© Orion Oyj

Mikä on muovipakkaus?

Pakkauksia ovat kaikki tuotteen pakkaamiseen käytetyt pikarit, vuoat, pussit, kääreet ja kelmut, pehmusteet (esim. styrox), kuljetuslaatikot, muovihihnat pakkausten ja lavojen kiinnittämiseen, tynnyrit jne. Myös uudelleenkäytettävät laatikot, pullot, rullakot, kuormalavat yms. ovat pakkauksia.

Kuluttajapakkaukset ovat tuotepakkauksia, jotka on tarkoitettu päättymään kuluttajille tai kotitalouksiin. Esimerkiksi myyntipakkaukset ovat tällaisia.

Pakkaukset yrityksille ovat pakkauksia, joita käytetään vain teollisuuden ja yritysten välisessä kaupassa ja kuljetuksessa. Yksikkö- ja kuljetuspakkaukset ja myös kaupassa käytetettävät, tuotteiden esillepanoon liittyvät pakkaukset ovat yrityspakkauksia. Kaupassa käyttöönotetut muovikassit tai palvelupisteestä ostetut valmisruokien pakkaukset puolestaan ovat ns. kuluttajapakkauksia.

Muovipakkausten tuottajavastuu koskee vain markkinoille saatettua muovipakkausta. Esimerkiksi yrityksen sisällä käytössä olevat pakkaukset, kuten varastolaatikot, tai pakkaamisessa syntyvä hävikki, eivät ole tuottajavastuun alaisia pakkauksia. Myöskään kotitaloudessa käytetyt pakastusrasiat ja kelmut eivät ole tuottajavastuun alaisia muovipakkauksia, eivätkä siten kuulu muovipakkausten erilliskeräykseen.

Lisätietoja pakkauksen määritelmistä löytyy rinkiin.fi -sivuilta, kohdasta pakkausmääritelmät. 

Pakkausten muovi voidaan valmistaa  joko fossiilista tai  biopohjaisesta raaka-aineesta. Alla lyhyt yhteenveto biopohjaisista muoveista:

Biopohjainen muovi – ei biohajoava

Biopohjaista muovia voidaan tehdä monesta raaka-aineesta kuten sokeriruoko, biojätteet ja puuaineet kuten kuitu tai mäntyöljy. Tällainen monomeri tasolta rakennettu muovi ei eroa fossiilista raaka-aineista tehdyistä muoveista ja soveltuu hyvin samaan keräys- ja kierrätysjärjestelmään kuin ”tavallinen muovi”.

Biopohjaisessa muovissa pitää olla vähintään 20 % biopohjaista raaka-ainetta.

Biopohjainen muovi – biohajoava

Biohajoavaa muovia voidaan tehdä sekä bio- että fossiilipohjaisesta muovista.

Biopohjaiset raaka-aineet voivat olla samanlaisia kuin ei hajoavilla mutta polymeeriketjut ovat herkempiä pilkkoutumaan kuin perinteisten muovien. Hajoaminen vaati tietynlaiset olosuhteet. Teollinen kompostointi vaatii yleensä pitemmän ajan kuin itse biojätteelle, joten biohajoavat muovit joudutaan mädätyslaitoksella poistamaan prosessista.

Biohajoavat muovipakkaukset kuuluvat kompostointiin mutta sallitaan tällä hetkellä vielä muovipakkausten keräysjärjestelmään. Lajittelulaitoksella ne poistetaan ja käytetään energiahyödyntämiseen. Uusiomuovia ei biohajoavasta muovista voi tehdä.

Ns. Oxo-muovit valmistetaan siten, että fossiilipohjaiseen muoviin lisätään lisäaineita, jotka edistävät hajoamista. Nämä muovit ovat haitallisia mekaanisessa lajittelussa koska optinen tunnistuslaite ei erota näitä tavallisesta muovista. Hajoaminen tapahtuu mutta jää mikromuovitasolle. EU on kieltämässä näiden käytön.

Markkinoille on tullut viime aikoina uusiutuvista raaka-aineista tehtyjä ”muovittomia” tuotteita. Nämä ovat kuitenkin yleensä muovin määritelmän mukaan muoveja tai muovikomposiitteja. Muovin raaka-aineena voi olla kuten yllä mainitaan myös puupohjaiset raaka-aineet.